Näin lauloi Ismo Alanko Hassisen kone –yhtyeensä kanssa
joskus 80-luvun alussa. Kappaleen kertosäe kuului: ”Me seisomme führerin
puolesta, mutta kuka tuo führer on? Me mukana taistelemme juonessa, vaikka
juoni on tuntematon.”
Teininä pidin riimiä omituisena.
Kuulun ensimmäiseen kokonaan peruskoulun kasvattamaan ikäluokkaan. Avoimeen
mieleeni oli jo ekaluokalta iskostettu, että YK edustaa jotakin absoluuttisen
hyvää, puhdasta ja ylevää. Rauhanturvaajatko tappaisivat? Hassisen koneen
revittely tuntui pöhköltä.